Biografi teatteri / Alhambra / Kaleva

Turun ensimmäisen elokuvateatterin perustaja, rohdoskauppias Wilhelm Willberg, kiinnostui elokuvien esittämisestä niin, myi liikehuoneistoon perustamansa teatterin ja alkoi rakennuttaa -ensimmäisten joukossa Suomessa- varsinaista elokuvateatterirakennusta Turkuun. Paikkana oli Humalistonkatu 2:n tontti, johon arkkitehti Axel Nyström piirsi kaariholvikattoisen biografiteatterin 300 hengelle. Joulukuussa, Tapaninpäivänä 1906 oli valmista, ja premiääriesitys kutsuvieraille voitiin antaa.

Turun Biografi teatteri –nimen saaneesta teatterista tuli heti hienoston suosima paikka. Taso oli nyt aivan toista kuin kilpailijalla, eteisettömässä Maailman Ympäri –teatterissa Yliopistonkadulla, vaikka Biografi teatterissakaan ei ollut vielä parvekekatsomoa eikä aitioita.

Willbergin aikana teatterin nimi muutettiin. Vuonna 1913 siitä tuli kiehtova Alhambra.

Vuonna 1918 Willberg muutti Helsinkiin, ja myi teatteri Alhambran herroille Lammi ja Niittynen. Heitä seurasivat alkujaan Olympian johtajana toiminut Enfrid Isaksson, joka siirtyi vuonna 1927 Bio-Bion johtoon. 20–30 lukujen taitteessa Alhambra vaihtoi omistajaa useasti, mm. teatterissa aiemmin pianistina toiminut muusikko Sturtzlagen ja A. Hagström mainitaan teatterinomistajina tuossa vaiheessa. Tiettävästi samoihin aikoihin Alhambraan hankittiin parikoneet tauottomien esitysten aikaansaamiseksi. 1930- luvulla teatteri tontteineen siirtyi kauppias Magnus Krookille, joka ensi alkuun pyöritti itse Alhambraa. Vuonna 1938 Krook myi teatterin Suomi-Filmi Oy:lle, joka muutti samalla sen nimen kiehtovasta Alhambrasta kansalliseksi Kalevaksi.  Suomi-Filmin johdolla Kalevasta kehittyi mukavasti menevä teatteri, vaikkakin se oli lopulta pienin Turussa toimiva teatteri 227 istumapaikallaan.

Joulukuussa 1949 Suomi-Filmi muutti Kalevan ns. Non-stop –teatteriksi. Non-stop -ohjelma koostui piirretyistä, urheilukisoista, uutiskatsauksista ym., ja kesti yleensä noin tunnin. Samaa tunnin ohjelmaa esitettiin joka päivä klo 12–23 tauotta. Kun ohjelma oli loppunut, se alkoi taas alusta uudelleen. Yleisö sai ostaa lippuja saliin milloin vain ja poistua milloin halusi. Samaa ohjelmaa sai katsoa vaikka koko päivän. Non-stopin myötä Kalevasta siis jäivät pois normaalit kokoillan elokuvat, tosin vielä Non-stopin aikana 1950 – luvulla erillisiä yönäytöksiä nähtiin Kalevassa Lauantai-iltaisin ”nonarin” päätyttyä.

Kaleva toimi Suomi-Filmin omistuksessa loppuun asti: marraskuun 17. päivä 1960 nähtiin viimeinen non-stop Kalevassa.  Sen jälkeen entisessä elokuvateatterissa järjestettiin vielä sotainvalidinaisten toimesta 19.11. musiikkirevyy ”Alhambra-Show” (mikä kunnianosoitus teatterin entiselle nimelle) ennen kuin oli tämän Turun vanhimman, varta vasten elokuvateatteriksi rakennetun teatterin aika väistyä uudisrakentamisen tieltä.

Kalevan paikalla olevassa uudistalossa on tätä kirjoittaessa 2025 mm. Kauneushoitola ja Asianajotoimisto.

Biografi teatteri 19061913
Alhambra 19131938
Kaleva 19381960
Omistajat
Wilhelm Willberg 19061918
Lammi & Niittynen 1918192?
Enfrid Isaksson 192?192?
hra Sturzlagen
H. Hagström
Magnus Krook 193?1938
Suomi-Filmi Oy 19381960
Projektorit

Katso projektorilista

Ensimmäiset ja viimeiset elokuvat
Säätyvaltiopäivien päättäjäiset + Keisarillinen senaatti + Kuopion näyttely ym.26.12.1906
Non Stop17.11.1960

Projektorit

Projektori Valmistenro Mistä tullut Teatterissa Mihin mennyt
Ernemann II4220??-1960Kuvahalli, Vampula
Ernemann II16314Scala, T:ku1947-1958Taivassalon Elokuvat, Taivassalo
Ernemann II4976SuFi:n Studio, H:ki1958-1960Kuvahalli, Vampula
Ilmeisesti Ernemann 16314 on rikkoutunut tms, ja sen tilalle on tuotu Ernemann 4976. joka siis on toiminut Ernemann 4220:n parina 1958-1960. Teatterin varhaisimmista koneista ei ole tietoa.